Nyt on oikein kunnon talvimaisema. Ei näy ruohonkorsia lumen alta.
Rauhallinen ja kaunis maisema toivotti minulle ja A:alle hyvää huomenta klo 8:00, kun tepastelimme silmät sirillään tuiskuavassa lumisateessa kohti takapihaa. Lunta oli nilkkoihin asti, eikä sade näyttänyt heti loppuvan.
Suurimmat hädät taltutettu ja päätin lähteä vielä pienelle lenkille. Eihän ulkona kyennyt olemaan puoltakaan tuntia, kun piponi päällä oli muutaman sentin korkuinen keko puuterilunta ja koirakin oli yltäpäältä lumessa, ei sillä, että se häntä olisi häirinnyt. Näkyvyys erittäin huono. Sisälle suojaan siis.
Kuppi teetä ja koiralle luu. Näin jatketaan päivää ja odotellaan, mitä se tuo tullessaan.
Kuulemisiin rakkaat.
Kuulemisiin rakkaat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti