Ilouutisia!

Pääsiäisestä selvitty kunnialla. Siinähän se menikin, töissä. Dollarin kuvat silmissä siellä huhkittu 6 päivää putkeen. Ei mitenkään erityisen kivaa, mutta ihan rahakasta kuitenkin. Ja sitä kahisevaa tässä kun tarvitaan..

G-täti jatkaa kävelykuuriaan. Takapää oireilee edelleen, eläinlääkäri tulee torstaina katsomaan mikä vaivaa. Siis viikon päästä. Meni aika aikalailla pitkälle, mutta onneksi meillä ei olla ihan kolmijalkaisia. Nyt onkin mukavaa tehdä pitkiä rauhallisia kävelylenkkejä maastossa, kun on näin hienoja ilmoja ollut. Toistaiseksi vanhus on ollut aikalailla rauhallinen, vaikka ollaankin vaan kävelty pitkin ohjin. Toivottavasti seuraava viikko menee yhtä rauhassa. Ehkä ostamani magnesium hieman tasoittaa tammaa.

Lyyli jatkaa opiskeluaan, tänään hän oli mukanani aamusti tallilla. Kävimme G-tädin kanssa kävelyllä ja Lyyli oli erittäin hieno. Annoin hänen kävellä puolet matkasta vapaana (kylläkin niin, että hihna oli kiinni ja raahasi Lylyn perässä) ja hän kuunteli kyllä erittäin hyvin, mitä piti tehdä ja missä kulkea. Tallillakin hän malttoi hienosti istua aitauksien välissä, kun vein G-tädin nauttimaan lenkin jälkeen aamuheiniään. Ennen Lyyli säntäili kuin pistoksen saaneena pitkin aitauksia itsemurhaa hakien. Hienoa nähdä miten harjoittelu on tuottanut tulosta.
Sisäsiistejä ollaan edelleen oltu. Siskolleni kerroin huoleni siitä, ettei Lyyli osaa pyytää ulos. Sain häneltä lohduttavan vastauksen, ettei hänenkään koiransa osannut 9 vuoden aikana pyytää kertaakaan ulos. Eikä kuitenkaan pentuajan jälkeen sen koommin tehnyt asioitaan sisälle. Eli eipäs vaivuta epätoivoon.

Kävin Ainon kanssa taas maastoilemassa maanantaina. Tälläkin kertaa reissu oli erittäin mukava emmekä edes eksyneet, aurinko helli meitä ja suomipollet olivat rauhallisia. Aino jätti supersuunnistajaLyytin talliin ja otti Murun ratsukseen tällä kertaa ja minä sain vaihteeksi Poitsun. Semmi jäi paistattelemaan päivää aitaukseen. Tosin, seuraavalle reissulle haluan Semmin. Se on minulle sopivampi kuin Poitsu, joka oli aavistuksen riehakkaampi.

Ilouutisia!! Riikka lähetti eilen s-postia, Windyllä on juoksut! Neiti pääsee tapaamaan kultisherraa Tallinnaan ensiviikolla ja mikäli kaikki menee hyvin, niin pentuja olisi tiedossa heinäkuun alkupuolella. Josko nyt maistuisi työt taas hieman paremmin, kun tuli ilouutisia ja tietää, että on jotain mitä odottaa. Olin eilen niin innoissani luettuani illalla sähköpostini, etten meinannut saada unta lainkaan. Seuraavia uutisia odotellessa. Nyt vain peukut pystyyn, että kaikki menee hyvin.

Nyt olisi kaiketi pakko taas lopetella ja alkaa valmistautua pikku hiljaa töihin. Laitan vielä joitain viikon varrella napsimiani kuvia.

Päivänjatkoja!